Suomi sai neljä kasvihuonekaasuja mittaavaa ICOS-huippututkimusasemaa lisää

Submitted by Elisa on Tue, 12/04/2018 - 18:45

4.12.2018

(Similar news in English at ICOS RI website.)

Eurooppalainen tutkimusverkosto ICOS (Integrated Carbon Observation System) on sertifioinut 15 uutta kasvihuonekaasuja mittaavaa asemaa standardoidun datan tuottamiseen. Myös neljä suomalaista asemaa, Ilmatieteen laitoksen Pallaksen ja Lettosuon sekä Helsingin yliopiston Hyytiälän ja Värriön mittauspaikat, saivat sertifikaatin. Tutkimusverkoston tuottama tieto paljastaa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Euroopassa.

Valokuva: Pallaksen mittausasema lumimyrskyssä
ICOS mittaa kasvihuonekaasuja Ilmatieteen laitoksen Pallaksen ilmakehäasemalla. Kuvaoikeudet ICOS, kuvaaja Konsta Punkka.

Alueelliset kasvihuonekaasumittaukset ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi, etenemisen ennustamiseksi ja hillitsemiseksi. Mittaustieto on yhä tärkeämpää, sillä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy nopeasti. Kasvihuonekaasut sitovat lämpöä ilmakehään ja lämmittävät sitä entistä enemmän.

ICOS, Integrated Carbon Observation System, on kasvihuonekaasuja mittaava tutkimusverkosto, jolla on yli 130 mittausasemaa eri puolilla Eurooppaa. ICOS tuottaa tieteeseen perustuvaa dataa sekä tutkijoiden että päättäjien käyttöön. Yli viiden vuoden valmistelujen jälkeen, 15 uutta asemaa täyttää jälleen korkeat ICOS-tiedeyhteisön asettamat kriteerit. Yhteensä ICOS-sertifioituja asemia on nyt 32, joista Suomessa on kuusi. ICOSin tavoitteena on sertifioida suurin osa asemistaan vuoteen 2019 mennessä. ICOSin standardit täyttävät ja jopa ylittävät kaikki kansainväliset, esimerkiksi YK:n tai WMO:n asettamat, vaatimukset.

Tieto kasvihuonekaasujen liikkeistä auttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä

“Standardoidun mittausasemaverkoston avulla saamme paljon tarkempaa tietoa kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista Euroopassa. Tiedämme nyt sekä ihmisten tuottamista päästöistä, että myös luonnon kiertokulkuun kuuluvista vaihteluista”, sanoo ICOSin pääjohtaja, Werner Kutsch.

Luontaiset hiilenkierron vaihtelut vaikuttavat hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrään ilmakehässä yhtä paljon kuin ihmisistä aiheutuvat päästöt, ja nekin voivat muuttua ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. On tärkeää pystyä erottamaan luontaiset ja ihmisistä aiheutuvat päästöt toisistaan, jotta päästörajoituksia ja muita ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa oikein.

”Kasvihuonekaasuista tarvitaan tietoa, kun valtiot haluavat tehostaa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia ja kun hallitusten väliset organisaatiot pyrkivät täyttämään kansainvälisten sopimusten asettamat vaatimukset”, Kutsch kertoo. Pariisin sopimus ja meneillään olevat YK:n ilmastoneuvottelut Puolassa ovat esimerkkejä tämänkaltaisista sopimuksista.

Huippututkimusta Suomen muuttuvalla arktisella alueella

Standardoitujen asemien joukossa on neljä asemaa Suomesta. Nämä ovat Sammaltunturilla sijaitseva Pallaksen ilmakehäasema, Etelä-Suomen boreaalisessa mäntymetsässä mittaava ekosysteemiasema Hyytiälä, sekä täydentävät ekosysteemiasemat, subarktisessa mäntymetsässä sijaitseva Värriö sekä Lettosuon mittausasema Etelä-Suomen ojitetussa suometsässä.

Pallaksen asemalla mitataan tarkasti muun muassa hiilidioksidin, metaanin ja hään pitoisuutta. Näiden mittausten vastuullinen johtaja on Juha Hatakka, joka työskentelee tutkijana Ilmatieteen laitoksella.

”Pallaksen mittausasema on ainoa Suomen arktisella alueella sijaitseva kasvihuonekaasujen pitoisuuksia mittaava asema. Ilmakehämittaukset aloitettiin siellä jo 1990-luvulla”, kertoo Hatakka. ”ICOS-sertifikaatin ansiosta kasvihuonekaasujen pitoisuuksista saadaan tietoa helpommin ja nopeammin.”

Sammaltunturi on subarktinen tunturi, jonka metsän puuraja ulottuu noin 200 metriä tunturin lakea alemmas. Puuraja kuitenkin etenee rinnettä ylöspäin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Myös vuoden keskilämpötila on noussut alueella kahdella asteella.
 

Pallaksen mittausaseman ICOScapes-kampanjaan liittyvän YouTube-videon voi katsoa täällä: https://youtu.be/wnMOoEcris0 .

Valokuva: Hiilidioksidivuota mittaava 3D-anemometri Hyytiälän mäntymetsän yllä.
Boreaaliset metsät ovat merkittäviä hiilinieluja ja -varastoja. ICOS-mittauksin seurataan mm. mäntymetsän hiilidioksidivuota Helsingin yliopiston Hyytiälän mittausasemalla. Kuvaaja Juho Aalto.

 

Lisätietoja:

Eija Juurola, Head of Operations, ICOS ERIC
Yhteystiedot:  p. 050 4154833, eija.juurola @ icos-ri.eu

Juha Hatakka, asemanjohtaja, ICOS Pallas
Tutkija, Ilmatieteen laitos
Yhteystiedot: p.
02953 95491, juha.hatakka @ fmi.fi

Ivan Mammarella, asemanjohtaja, ICOS Hyytiälä
Tutkija, Helsingin yliopisto
Yhteystiedot: p.
02941 51650, ivan.mammarella @ helsinki.fi

Katri Ahlgren, Head of Communications, ICOS ERIC
Yhteystiedot: p. 040 3502557, katri.ahlgren @ icos-ri.eu

 

 

 

Integrated Carbon Observation System, ICOS, on Euroopan laajuinen tutkimusverkosto, joka tuottaa tieteellistä ja standardoitua dataa kasvihuonekaasujen esiintymisestä ilmakehässä, sekä kasvihuonekaasujen vaihdosta ilmakehän, maan, ja merien välillä. Tiedon perusteella voidaan esimerkiksi arvioida ilmastonmuutosta hillitsevien toimien tehokkuutta. ICOSilla on yhteensä yli 140 tutkimusasemaa 12 Euroopan maassa. Toimintaa rahoittavat ICOSin jäsenmaat, joista Suomi on yksi vahvasti mukana oleva. ICOSin pääkonttori sijaitsee Helsingin Kumpulassa.

ICOS-Suomi: www.icos-finland.fi , Twitter: twitter.com/ICOS_Finland

Kansainvälinen ICOS: www.icos-ri.eu Twitter: http://twitter.com/icos_ri